Papupurkin (tomaattikastikkeessa) kansi siis auki ja sisältö paistinpannulle kera silputun punasipulin ja vain yhden valkosipulin kynnen. Päälle vielä ripaus chiliä, mausteeksi vain...
En suotta kuullottanut sipulia, kyllä se pehmenee papujen seassakin.
Toiseen pannuun, valurautaiseen, laitoin paistumaan kananmunat. Niille ripautin Gerandin suolaa ja hippusen rouhittua mustapippuria myllystä ja taisipa joukkoon livahtaa pari tippaa tabascoakin.
Munien pitää mielestäni jäädä keltuaisen osalta pikkuisen valuvaksi, joten en tällä kertaa kääntänyt kytkimiä kaakkoon poikamieslämmöille, vaan tyydyin miedonpaan hehkutukseen.
Lämmitin muutaman palan eilistä ruisleipää mikrossa ja voitelin ne oikealla voella!. Päälle tuli siivu kermajuustoa ja papujen päälle koristeeksi ja mausteeksi siivu Onni-kissan sertifioimaa (siis nuolaisemaa; Onni todellakin syö kaikkea!) Aurajuustoa (miten sitä aina löytyykin jääkaapista:)).
Pakollisen kevennyksen teki taas tutusti tomaatit kot. En edelleenkään suostu syömään tomaatteja ulk.
Tomaateille ripautin myllystä hiukan suolaa, mustapippuria ja pullosta pari tippaa sitruunamehua.
Aamiaisen kruunasi oman puutarhan raparperi-omenamehu.
Ajallisesti tämä oli nopea juttu. Kahvikupillisen ehtii hörppiä aamiaista tehdessään.
-Papa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti